Verten virtoina vedet unessani, (syöpyneen mielen tuollapuolen)
Heräsi tuntematon, jäätäen ilman itsellään
Huusi hiljaa taivaat halki ja katsoi minua
Kuin herraansa ja palkkiotaan odotti valkoisilla silmillään katsoen

Annoin minä myrkyn täytteisen sydämeni
Painoi tuo hahmo sen rintaansa
Ja sukelsi punaisen veden syvyyksiin

Virtasi happo kivisistä silmistäni,
Nähnyt en kuin teurastusta mielessäni
Peilasi se syvimmän sisimpäni, kuilun jonne pian katoaisin
Äänet päässäni rauhaa eivät antaneet,
Totella heitä ainoastaan voin
Kruunaan itseni piikkilangalla
Riipun ristillä kuten mielisairas messias

Leijui ruumiit mädät ympärilläni
Rakkaani lasisen kuoren nauraen rikkoin
Oksensin täristen ulos entistä elämääni

Raavin auki arpeutuneet haavani
Menneisyyttä syljin halveksien
Hymyili helvetti minua odottaen

Vääristynyt ruma, enkelin kuvajainen
Sulaneilla silmillään, palaneilla siivillään maassa makasi
Menneestä, tulevasta laulujaan kirkui, valui korvistani verta
Otin pään käsilleni
Osasi enkelin yhä lauluja menneistä ja tulevista

Nousi veren virroista hahmo liekehtivä
Repi kasvoni irti (ja Asetti ne ylleen)
Sylki minut tuleen

Heitti minut kuilun syvyyteen Lauluja huutamaan ,menneistä, tulevista
Loppunu uneni ei