Musta kumpu ei kuule rukousta,
Musta kumpu ei tiedä armoa,
Musta kumpu on sinun ikuinen hauta!

Sinä näet että soihtu on valmis,
Tiedät että kohtalo on sokea,
Minä kehotan sanomaan: “luovun!”
Ja kuoleman jälkeen sinä lahdet taivaan…

Luovun! he eivät kuule…
Luovun! he eivät kuule…
Anteeksi! näköjään, sinä
Et lähde taivaan!

Muistatko sinä sinun hehkuvan kotisi?
Muistatko sinä sinun isäsi kidutuksen?
Sano “kiitos”, että sinun tyttö jäi eloon!

Elämä jätti nämä seudut,
Saali jätti nämä sielut,
Vain loputon huuto “pala!”
On sinun päässä!

Pala! soihtu on valmis!
Pala! pyöveli hymyillee!
Anteeksi! sinä samantekevää
Et lähde taivaan!