De todos os meus filhos o mais amado é este palco, Lapsistain rakkain tää näyttämö on Onde o luar lhe persegue nas ruas, Mis kuutamo kujillaan kulkee No meio da primavera, no verão sob seus cuidados; Taipunut havu, kesä hoivassa sen Um imenso mar branco, Valkomeren niin aavan Que com asas da lua fantasmagórica, Joka aavekuum siivin Veio para me levar para casa. Saapuu mut kotiin noutamaan
Na terra do inverno um momento é como uma eternidade, Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus Se armou pra mim como as patas de um gatinho. Mi pienen kissan jaloin luokseni hiipii Aqui na fonte de histórias que eu vivo, Tääl tarinain lähteellä asua saan mis Onde o violino da saudade infinita Viulu valtavan kaihon Pinta sua melodia eterna Ikisäveltään maalaa Despertando a terra com sua canção. Laulullaan herättää maan