D                     Em            A
En kanna kaunaa, enkä kaipaa tänne koskaan
D                      Em               A
Kun äiti kuolee, lähden viimein kaupunkiin
D                      Em             A
En muista niitä, jotka nyt mua hieroo paskaan
D                         Em             A
Jos laitan silmät kiinni, nousen taivaisiin
Bm        A               G               D
Ne huutaa raivoissaan: ei mies, ei toimi noin!
Bm           A             G              D
Kauneus kai loukkaa niitä, minkä sille voin
Bm           A       G             D
Ja ruumistani täällä vaikka pilkataan
Bm       A         G          
sieluuni koskea ei voi
          D
milloinkaan


D                     Em               A
Vaatteeni, joille irvaillen ihmiset nauraa
D                        Em             A
ja höyhenpuuhka, jota nyt niin halveksitaan
D                      Em         A
tarvitsee siellä vielä lisää kimaltavaa
D                       Em         A
tai muuten hukun massaan monenkirjavaan
Bm      A         G               D
Eivätkä ruuhkaan juutu perheautot vain
Bm         A           G            D
vaan linja-autot, limusiinit rinnakkain
Bm          A       G                   D
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
Bm       A             G      
alhaalla illoin hehkuvaa
       D
maisemaa


D                         Em            A
En niele tuskaa, vaan shamppanjaa virtanaan
D                      Em             A
Verhoudun paljetteihin päästä varpaisiin
D                          Em                 A
Minä tunnen kaikki ja tietenkin minut tunnetaan
D                   Em           A
Valokeila aina osuu tähden askeliin
Bm          A             G           D
Ei pilkkaa suut, ei nouse sormi yksikään
Bm      A             G           D
En enää pelkää, etten ketään löydäkään
Bm        A             G              D
Ja linnun lailla kerran nousen korkeimpaan
Bm       A              G             
ruumiini vanki koskaan en
       D
ollutkaan