Vanhus ja poika
ulapalla tyynellä
Aurinko ja verkot nousevat
Lapsi on vaiti ja sormet kohmeessa
kun painavat
sanat tyynen katkovat

Poikanen kuule, tää on meidän retkemme
kuviot suuret muita varten on

Ymmärrätkö viimein miksi harvoin hymyilen?

refren':
Ei se oo minun syyni että pahan kaikessa kuulee
perintöni ainoastaan
Ei se oo minun syyni että Itä-Suomessa tuulee
Venäjältä ja vastaan

Kaupunki nukkuu kun nainen vieressä kuiskaa:
"tie on auki meidän matkustaa."
Aina vaan tuntuu, olen lapsi järvellä,
eksynyt, pienet sormet kohmeessa

Ymmärrätkö viimein miksi harvoin hymyilen?

refren'

Ei se oo minun syyni että pahan kaikessa kuulee
Itä-Suomessa tuulee

Multaa kynsieni alla
Huulilla maku pielisen
Vielä iskee idän halla
panee pohjan pakkanen

refren'

Multaa kynsieni alla
Huulilla maku pielisen
(Itä-Suomessa tuulee)
Vielä iskee idän halla
(Ei se minun syyni että Itä-Suomessa tuulee)
panee pohjan pakkanen

Multaa kynsieni alla
(Ei se oo minun syyni että pahan kaikessa kuulee)
Huulilla maku pielisen
vielä iskee idän halla
(Ei se minun syyni että Itä-Suomessa tuulee)
Panee pohjan pakkanen

(Itä-Suomessa tuulee)