Kätketään kaikki alle
niin ylpeiden kasvojen
ettemme enää huomaa kuinka alas me vajottiin
Mustaan huntuun meidät vihitään
teräsverhon alle kätketään
ettei meistä enää oo toisiamme radalta suistamaan

Vielä se ääni kuuluu
joka kertoo mitä meistä puuttuu
silti vielä se samaan ruukkuun
laitetaan ja palataan lähtöruutuun

Viimeiseen mykkäfilmiin rooliamme esittämään
Viimeiseen mustavalkoiseen maailmaan sanojamme sovittamaan
Viimeisen pääkallolaivan lankulle kävelemään
silmät sidottuna tuntemattomaan

Harhaan johti ne viitat
joita niin seurattiin
nyt on ympärillä tyhjyys jota me niin pelättiin
Ei ollu lasista tehty
palatsimme kaiken kestävää
niin sortuessaan jäimme alle kaiken sen

Tuska on iskenyt rautakuoren läpi
suoraan sydämeen
eivätkä kilpemme estäneen
eivätkä muurimme kestäneet
Vieläkin se ääni kuuluu
joka kertoo mitä meistä puuttuu
silti vielä se samaan ruukkuun
laitetaan ja palataan lähtö ruutuun