Ei jaksa sankarin
pää enää raskasta kruunua nostaa
Kultaiseen vankilaan
työn jälkeen palaa, pullon ostaa
Koko perhe jää alle työpaineiden,
raha helliä tunteita korvaa
Ehkä hän tietää sen,
mut sitä lujemmin bisnestään sorvaa

Voivoi, sanoi maailma hiljaa,
ja nauroi takaa olkapään
Voivoi! Miten pystyt tän kaiken kestämään?

Prinsessa lääkäriin
joutui kun masennus tunkeutui mieleen
Kultaiseen kellariin
hän palaa hiljaa, lääkkeet nielee
Pakoon pakkasta taas mennään etelään,
mutta matkalla kaikki on hiljaa
Kauaksi lennetään
mut toisen sydämeen matkaa on liikaa

Se on voivoi, sanoi maailma hiljaa,
ja nauroi takaa olkapään
Voivoi! Miten pystyt tän kaiken kestämään?

Mä en jaksa enää muuta kuin miettii,
että on aivan turha edes yrittää!
Ja jos sä, Herra, sallit luovutusvietin
vielä vahvistua, mun täytyy antautua!
Auta mua!

Voivoi, sanoi maailma hiljaa,
ja nauroi takaa olkapään
Voivoi! Miten pystyt tän kaiken kestämään?
Ja hän toivoi apuun Jumalaa hiljaa
ja antoi tilaa sydämessään
Hän toivoi - Isä Jumala auttoi kestämään!