Lapsena kerrottiin: jos tuijottaa kiveä, voi nähdä sen kasvavan, hengittävän ja elävän
Tuijotin aikani, onneksi pettyen oivalsin: kasvoin ja hengitin itse, opetuksen sisäistin

Kiveen hakatut iäiset lauseet opettavat lapsenuskoa
Vanhat asettavat vastaukset: "Kättä ylös jos on kysyttävää"

Jotkut pyhittävät kirjoitusten jumaluuden
Teko ei näe viisautta vaihtoehtojen
Järki on kysyä, luonto ja tiede valita
Olemme lenkkeinä ketjussa hetken ja siinä kaikki

Ihminen on yksi ja kaksinkin yksin
Tulevaisuus on määräämätön
On siis oikein rakentaa, eikä vain tuhota ja väittää olevansa oikeammassa kuin muut

Se, minkä kehdosta mukanasi kannat, sinut on opetettu uskomaan
Odotat vapautta hautaan saakka, jonotat koska on tapana niin
Olet kasvatettu tuote, takuuna ikuinen elämä tai luvattu maa
Kumarrat voimaa ja valtaa ja kunniaa
Kumarrat lapsen lailla uskontoa

Niille, jotka opettavat ajo-ohjeita, voidaan suositella valtatietä helvettiin
Ja niille, jotka odottavat vastauksia, kirkkoja, temppeleitä, satulinnoja

Minä menen omin jaloin
Minä menen maisemareittiä

En usko sieluun, en usko vastakohtaan
Elämän pelko on ainoa petoni

Mikä on se kysymys, mihin ei ollut vastausta?