pystyyn jäätyneet puut torin laidalla
kaupunki nukkuu, kyyryssä roudan alla
lumesta löydän yhdet
tuoreet jalanjäljet
en olekaan yksin maan päällä
joku on liikkeellä

lumessa harhailen
joku käveli tästä mua ennen

ja kelloja soittaa tuo onneton
kuin tahtoisi yhteyden johonkin saavuttaa
kelloja soittaa koko voimallaan
kuin koittaisi rinnastaan kadonneet laulut saada soimaan taas

kun jokainen uusi aamu
on kuin suruhuntu
päälleni puen sen
ovesta ulos lähden
ei jää tullut jäädäkseen
ei vain lähde sovinnolla
olenko ainut maan päällä
joka viruu vielä täällä?

lumessa harhailen
joku polun on tehnyt mua varten

ja kelloja soittaa tuo onneton
kuin tahtoisi yhteyden johonkin saavuttaa
kelloja soittaa koko voimallaan
kuin koittaisi rinnastaan kadonneet laulut saada soimaan taas